Tulimme tänään taas takaisin kotiin, lomalta Tahkolta. Jotenkin se vaan on aina kiva päästä takaisin omaan kotiin. Vaikka reissussa olisi miten mukavaa hyvänsä, niin aina kuitenkin mielestäni on yksi reissun kohokohdista kun pääsee takaisin kotiin.

Kotiinpäin tuntuu matkakin aina lyhyemmältä. Oli matka sitten pitkä tai lyhyt, niin aina kuitenkin sama matka kotiinpäin tullessa tuntuu lyhyemmältä. Niin nytkin. Tosin tällä kertaa se oli ajallisestikin oikeasti huomasttavasti lyhyempi. Tahkolle käytimme aikaa pihasta pihaan noin seitsemän tuntia, takaisinpäin tulimme viidessä ja puolessa tunnissa. Jopa hiukan alle. Syitä miksi kotiinpäin meni aikaa vähemmän, oli selkeästi kaksi. Keli oli huomattavasti parempi, eli normaali talvikeli. Toinen syy oli että pidimme paljon lyhyemmän tauon. Emme käyneet ollenkaan syömässä, vaan pysähdyimme kerran tankkaamaan ja käymään vessassa. Samalla myös Timi pääsi vähän jaloittelemaan ja tarpeilleen. Tahkolla syöty aamupala oli sen verran runsas, että sillä jaksoi hyvin kotiin asti. Ja toisaalta ainahan se on mukava päästä kotiin. Taisi myös kaasujalkani olla kotiin tullessa vähän raskaampi... Myönnetään että nopeusrajoitukset olivat kotimatkalla lähinnä ohjeellisia.

No tuosta raskaasta kaasujalasta oli posti tuonut minulle viikon aikana pienen muistutuksen. Poliisin liikenneturvallisuuskeskus oli katsonut aiheelliseksi lähettää minulle 200 euron rikesakon. Syynä oli se että ajoin helmikuun viidestoista päivä Länsiväylällä töistä kotiin tullessa ylinopeutta. Vähän arvelinkin että tuollainen lasku voi tulla, kun laittomasti Länsiväylän laitaan pysäköineen pakettiauton takaikkunasta välähti salamavalo minun kohdallani. Sellaista kai välillä sitten sattuu. Yleensä se menee niin että töihin mennessä ajelen liikennerajoitusten mukaan, mutta kotiin päin tullessa tulee kieltämättä ajettua yleensä hiukan lujempaa. Tosin nytkin nopeuteni olisi ollut alle suurimman sallitun, jos siinä olisi ollut normaalit kesänopeudet. Keli oli kuitenkin täysin kesäkeliä vastaava. No turha sitä on puolustella, ajoin ylinopeutta ja maksan rikesakon, sillä selvä.

Tuosta Tahkon reissusta jäi ihan hyvä mieli. Kyllä siellä sai rentouduttua ja ladattua akkuja, mikä ainakin minulla oli tarkoituskin. Jonkin verran tuli harrastettua myös liikuntaa, mikä on tietysti aina hyvä asia. Vähän nuo lonkkakivut häiritsivät, mutta tuli sitä silti joka päivä koiran kanssa patikoitua edes jonkun verran. Ruoka oli poikkeuksetta hyvää, välillä erittäin hyvää. En ole vielä vaa-assa uskaltanut käydä, mutta pelkäänpä että hyvä ruoka näkyy siellä myös lukuina. Ehkä paras annos mitä söin oli klaseerattua porsaankylkeä. Se oli sellaiseksi suussa sulavan pehmeäksi valmistettua possunkylkeä, joka oli maultaan kyllä juuri minun mieleeni. Samaa mieltä tuntui olevan meidän Timi, kun toin sille pienen maistiaspalan tuliaisiksi servettiin käärittynä. Siinä meinasi mennä servetti mukana saman tien kun ensin oli tarkoitus että Timi haistaa miltä se herkku tuoksuu.

Noin muutenkin tuli tavaksi tuoda Timille pieniä herkkupaloja aina aamiaiselta tai syömästä tultua. Aamiaiselta toin sille yleensä kaksi pientä nakkia. Toisen se sai tuliaisiksi ja toinen palasteltiin ruokakupin pohjalle, jonka päälle sitten sille laitettiin kuivamuonaa aamuruuaksi. Kotioloissa Timi yleensä saa aamuruuaksi pakastettua raakaruokaa, joka on jätetty yöksi jääkaappiin sulamaan. Siitä Timi tykkää tosi paljon. Sellaisia kun ei voi reissuun ottaa mukaan, täytyi keksiä jotain houkutusta aamusapuskan suhteen, kun Timi oli selkeästi sitä mieltä ettei aina jaksaisi pelkkää kuivaruokaa popsia.

Tahkolla oli mukavaa, mutta kyllä minulla edelleen on Leville ikävä. Täytyy katsoa koska sitten taas onnistuisin sinne pääsemään. Kuka haluaa mukaan? Viihdyn kyllä ihan itseksenikin, mutta hyvä matkaseurakin on aina tervetullutta. Mielestäni esimerkiksi viime kesän Levin reissu siskon ja pojan kanssa oli todella mukava.

Loma alkaa olla lopuillaan. Huomisen sunnuntain saa vielä huilata, mutta sitten maanantaina on taas työpäivä. Sillä on hyvä lohduttautua että Pääsiäiseen ei enää ole pitkä aika, ja silloin on luvassa mukavaa yhdessäoloa hyvien ystävien seurassa. Ja sitten tietenkin voi alkaa suunnitella seuraavia lomia, kun tämä tämänkertainen loma on kokonaisuudessaan hyvin paketissa. Valmiina siirrettäväksi positiivisesten muistojen lokeroon.