Hotellin aamupala on hyvä. Löytyy niin pekonit, munakokkelit, nakit sun muut, kuten myös croissantit ja hyvä valikoima jälkiruoka makeita. Erikoisuutena, ja ihan hyvänä sellaisena, pidän aamupalalla olevia savumuikkuja. Ainakin minulle maistuvat mainiosti.

Päivän ohjelma on yleensä sellainen, että naisväki lähtee puoli kymmenen aikoihin rinteeseen, ja me koiran kanssa patikoimaan. Täällä ei ole näin talvella varsinaisia patikointireittejä, joten kävelemme pitkin tien vieressä kulkevaa pyörä ja kävelytietä. Autoja tuolla tiellä kulkee yllättävän paljon, ja jalkakäytävä on turhan paljon aivan tiessä kiinni. Vajaan kahden kilometrin kävelyn jälkeen tilanne hiukan paranee kun jalkakäytävä erkanee siinä vaiheessa edes muutaman metrin päähän tiestä.

Jonkun verran täällä on tietysti tuommoisia pienempiä teitä, mutta niissä ei sitten yleensä ole jalkakäytävää ollenkaan, joten ei nekään kovin kivoja ole. En ole myöskän löytänyt täältä mitään sellaista lenkkiä, jonka voisi mennä, vaan käytännössä mennään koiran kanssa ensin eteenpäin, kunnes jossain vaiheessa käännytään takaisinpäin.

Olen pikkuhiljaa pidentänyt kävelylenkkimme pituutta. Alkuun kävelin kerrallaan vain reilun tunnin, tänään sitten jo kaksi tuntia. Nyt ei ole rajoittavaksi tekijäksi tullut polvi ja sen kestävyys. Polvessa ei ole tuntunut mitään vaikka painonikin on nykyään vähintäänkin riittävä. Nyt on jostain syystä alkanut oikean puolen lonkka kipeytyä, kun on vähänkin enemmän kävellyt. Se on sitten välillä särkenyt myös iltaisin. Sitä se vanhuus teettää. Kaikenlaisia vaivoja.

Kävelyretkillämme olemme Timin kanssa kohdanneet kaikenlaista jännää. Lähinnä siis Timin mielestä. Yksi ehdottomasti jännittävimpiä kokemuksia oli kun neljä Islanninhevosta tuli suht kapealla jalkakäytävällä vastaan. Hevosilla oli kaikilla taluttaja ja lapsi selässä. Siinä sitä oli Timillä ihmettelemistä. Olemme muutamaan kertaan nähneet myös pari suomenhevosta reen kanssa, mutta niitä olemme katselleet vähän kauempaa. Moottorikelkkoihin Timi on jo melko hyvin tottunut, niitä ei enää tarvitse haukkua. Tänään sitten näimme myös melko läheltä lehmiä laitumella. Kyllä, nyt on vielä talvi, mutta nämä lehmät olivatkin sellaista melko karvaista Ylämaan karjaa, jotka näköjään tarkenee olla laitumella myös talvella. Niille Timin olisi tehnyt mieli vähän haukkua, mutta onnistuin sen melko hyvin hiljentämään. Haukkumisrefleksi tuli kyllä esille tänään myös siinä vaiheessa kun kolme poroa tapasimme. Eivät olleet vapaana kuten Levillä, vaan niillä oli kaikilla reet perässä ja lapsia sinne sitten vanhemmat laittoivat ajelulle. Korvausta vastaan luonnollisesti. Emme menneet kovin lähelle, etteivät porot säikähtäisi kovin villiin menoon. 

Naisväki kävi yhtenä päivänä myös paikallisessa kylpylässä pulikoimassa. Taisivat vähän suunnitella käyvänsä tänään tai huomenna uudestaan. Noin muuten on aika kulunut melko pitkälti tässä hotellihuoneessa. Kirjaa lukien tai läppärillä Netflixiä tai jotain muuta katsellen. Syömässä on tietty aina välillä käyty, joko oman hotellin ravintoloissa tai kävelymatkan päässä tässä lähistöllä. Tähän huoneeseen kuuluvassa saunassa olen käynyt parina iltana. Täytyy kyllä sanoa että se taitaa olla huonoin sauna jossa olen ollut. Todella pieni, lämpenee melko hitaasti, ja alkaa heti jäähtyä kun heittelee vähän löylyä. En ole varma viitsinkö sitä enää lämmittää.

Tytär on tänä talvena innostunut laskettelemaan myös lumilaudalla. Eilen hän otti hiihdonopettajalta sata minuuttia kestävän yksityiopetuksen laudan käytöstä. Heti ensimmäiseksi opettaja huomautti että siteet on hänen lautaansa asennettu väärin. Ne ovat kuulemma sellaisessa asennossa jossa ne kuuluu olla vain kilpalaskijoilla. Harrastelijoilla ja varsinkin aloittelijoilla ne pitäisi olla erilailla, jotenkin helpommassa asennossa. Eli ei siis ollut kovin asiantunteva asentaja, joka nuo siteet tyttären lautaan urheiluvälinekaupassa asensi. Tänään on tarkoitus että ne täällä suksihuollossa käydään muuttamassa oikeaan asentoon. Sen jälkeen varmaan tuntuu lautailu entistä mukavammalta, joten saa nähdä sitten tarviiko jatkossa enää laskettelusuksia ostaa ollenkaan.

Huominen päivä ollaan vielä täällä kokonaan, ja sitten lauantaina ajellaan taas kotiin. Väkisin tulee vertailtua täällä lomailua Leviin. Täytyy kyllä sanoa että Levi vie voiton kaikilla rintamilla. Kyllähän täälläkin tietysti ihan mukava on olla, mutta kyllä mieluummin Leville lähden sitten taas joskus, kun siihen tulee mahdollisuus. Tuo ajomatka on kieltämättä kyllä se, missä Tahko on parempi. Kovat pakkaset ovat kieltämättä Levillä todennäköisempiä, mutta siitäkin selviää sillä kun menee sinne vaikka sitten vasta maalis- tai huhtikuussa. Tai sitten tietysti minun mielestäni vielä mielummin kesällä tai syksyllä. Loma on kuitenkin aina loma, joten ihan mukava kun sitä on kuitenkin tällä erää vielä muutama päivä jäljellä.