Olemme vielä Levillä, minä, sisko, poika ja koira.

Myös keskiviikkoaamu oli sellainen tihkusateinen. Koira tarvitsee kuitenkin liikuntansa, joten lähdimme siskon kanssa jälleen patikoimaan koira mukanamme. Poika jäi vielä nukkumaan, joten suunnistus jäi meidän näppärien konkarien huoleksi. Mutta ei hätää, suunnistushan on helppoa. Senkun seurataan vaan valmiita latupohjia, ja marssitaan eteenpäin. Ja hyvinhän me pärjättiin. Välillä tuli kyllä vastaan vähän sellaisia haastavampia kohtia, kuten kuvasta näkyy...

 

 

 

 

Ruuaksi sisko teki maukkaita lihapullia. Myös poika pisteli niitä innokkaasti suuhunsa, kun sai lisukkeeksi nuudelia. Siskon kanssa söimme kyllä ihan perinteisesti perunan kera. Eli löysimme jälleen sellaisen kotiruuan, joka kelpasi hyvin meille kaikille, vaikka ruokatottumuksissa oikeastaan melko erilaisia olemmekin.

Iltapäivällä oli sitten jo sää poutaantunut, joten suuntasimme jälleen Frisbeegolf radalle. Samalla alueella oli myös Minigolf rata, jossa otimme tiukan taiston. Voiton vei....  aivan oikein, sisko jälleen. Kisa oli melko tiukka, ja johtoasemakin vaihtui useampaan kertaan, mutta sisko oli jälleen paras. Ei auttanut edes tarkistuslaskenta.

Illalla jatkoimme kesken jäänyttä bridgeämme, ja vihdoinkin saatiin peleihin uusi voittaja. Eli minä vein tuon pelin nimiini. Sitten olikin vuorossa jälleen Canasta, mutta se jäi kesken, kun sisko lähti Marian kappeliin viikkomessuun, ja me pojan kanssa menimme sillä aikaa saunaan.

Torstaiaamu oli ennusteiden mukaisesti lämmin ja aurinkoinen. Olimme vähän suunnitelleet patikoivamme koko Levitunturin ympäri, josta kilometrejä olisi kertynyt 18. Siskon lonkka oli kuitenkin sen verran kipeytynyt, ettei sillä pystynyt patikoimaan lähtemään. Teimme siis suunnitelmanmuutoksen. Sisko jäi mökkiin huilaamaan, ja me lähdimme pojan ja koiran kanssa kävellen Eturinteelle. Siellä oli jälleen sään poutaannuttua avattu kesäkelkkarata, jota myöten poika huristeli viiteen kertaan alas, ja näköalahissillä taas ylös.

 

 

Tässä kyseisestä hissistä pojan ottamassa kuvassa minä olen koiran kanssa alhaalla vasemmalla, suunnilleen kohdassa johon tuo rata loppuu.

Koska meneillään on viimeinen päivämme Levillä, kävimme oikein ravintolassa syömässä. Sisko halusi jäädä edeleen mökkiin huilaamaan ja syömään tähteitä, mutta pojan kanssa kävimme Rennassa syömässä pitsat. Hyvää oli, voin suositella.

Sen jälkeen lähdimme siskon ja koiran kanssa sellaiselle rauhalliselle pikku lenkille purupohjaisia latupohjia myöten patikoimaan. Kun olimme jälleen tuolla ensimmäisessä kuvassa näkyvällä paikalla, soitimme pojalle että uikkarit jalkaan ja uimaan. Poika on sen verran yllytyshullu että kohta sieltä jo tulikin juoksujalkaa paikalle, ja kävi uimassa. Kyllähän sitä kelpasikin uida, kun lämpötila oli suunnilleen 18 ja aurinko paistoi. Vesikään ei kuulemma kovin kylmää ollut.

Nyt olemme pojan kanssa saaneet juuri saunottua, ja loppuillan ohjelma on sitten lähinnä kortinpeluuta. Täytyy myös jo tänään hiukan aloittaa tavaroiden pakkailua, sillä huomenaamulla suuntaamme kohti Tahkoa, jossa yövymme yhden yön ennen kuin ajelemme sitten lauantaina kotiin. Siinä se loma alkaa minun osaltani ollakin jo taas tällä erää vietetty, sillä maanantaiaamuna alkaa taas arkinen aherrus työn merkeissä.